Towards local balance of crop and animal farming for recycling of nutrients and for localizing food

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomessa maatalouden ravinteiden kierrätyksen edistämistä hidastaa tuotantorakenteen alueellinen keskittyminen. Länsi-Suomessa suurien eläinyksikköjen lantojen ravinnemäärät ylittävät alueellisen kasvintuotannon tarpeen, kun taas Uudellamaalla Etelä-Suomessa maataloustuotanto on riippuvaista väkilannoite fosforista alueen vähäisen eläintuotannon vuoksi. Myöskään viljelmättömien nurmien potentiaalia rehun- tai energianurmen tuotantoon, joka mahdollistaisi ravinteiden kierrätyksen biokaasun- ja kotieläintuotannon kautta, on hyödyntämättä. Tutkielmassa lähestytään Uudenmaan maatalouden tuotantorakennetta näkökulmasta, jossa alueen rehuntuotanto ja rehuntuotannon potentiaali nähdään mahdollisuutena tasapainottaa alueellista tuotantorakennetta lisäämällä alueen kotieläintuotantoa. Samalla alueen ravinnekierto ja eläintuote-omavaraisuus paranee. Käytettynä menetelmänä oli MFA (material flow analysis) -tapaustutkimus rajautuen Mäntsälän kunnan alueelle, jonka tuloksia skaalataan Uudenmaan alueelle. Tutkielman aineisto perustui vuosittaisiin kansallisiin maataloustuotannon rakenne- ja tuotantotilastoihin. Niiden perusteella määritettiin Mäntsälän nykytilanteen typen ja fosforin ravinnetaseet, satokeskiarvot ja alueen omavaraisuus kotieläintuotteissa. Kolmen vaihtoehtoisen skenaarion avulla tarkasteltiin mahdollisuuksia lisätä alueen kotieläintuotantoa sekä parantaa alueen ravinteiden kierrätystä ja saavuttaa kotieläintuoteomavaraisuus. Alueelta on huomattavaa potentiaalia kotieläintalouden lisäämiseksi. Lisäämällä alueellista kotieläintuotantoa viljanviljelyyn keskittyneellä alueella on mahdollista korvata valtaosa tuotantoon tarvittavista väkilannoitepanoksista eläinten lannoilla. Samanaikaisesti myös alueellinen tuotanto pystyy vastaamaan paremmin alueen kulutusta. Nämä kotieläintalouden lisäykset on mahdollista toteuttaa ilman pellonkäytön muutosta, mutta tällöin tuotanto tulisi nojautumaan tuontiin mineraali- ja valkuaisrehujen osalta. Myös valkuaisrehun kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata alueella, muuntamalla osa vilja-alasta tarvittaville rehukasveille. Myös viljelemättömät nurmialat ovat potentiaalinen kohde alueellisen rehutuotannon parantamiseksi. Tapaustutkimuksen alueen kotieläintuotteiden kulutukseen ei kuitenkaan voida täysin vastata ilman alueellisen leipäviljan viljelyn heikentämistä. Nämä tulokset viittaavat siihen että Uudenmaan alueella on paljon potentiaalia lisätä kotieläintuotantoa ja parantaa ravinteiden kierrätystä, vaikkakin asukkaiden kulutus on yli tuotantorakenteen mahdollistamien määrien. Jotta Suomen ruokajärjestelmä kestävyys vahvistuu, on tarpeen tehdä muutoksia sekä tuotantorakenteessa, tuotantotavoissa että kansalaisten kulutustottumuksissa.Circular economy and nutrient recycling have become central aims of agricultural development domestically and internationally. In Finland the enhancement of nutrient recycling is hindered by the areal dividedness of agricultural production. The high animal densities in West-Finland produce more manure nutrients than the area can sustain whereas in the South-Finland the Uusimaa region is dependent on mineral phosphorus fertilizers as there isn’t enough manures in the region. Also the unutilized grasslands have potential for increasing efficient silage and energy grass production, which enables nutrient recycling through biogas or livestock production. In this thesis the agricultural production structure of Uusimaa is approached from the perspective of the regional feed production and the feed production potential as an enabler of more balanced regional crop-livestock production. Simultaneously the regional nutrient recycling and livestock product self-sufficiency enhances. The method used is MFA (material flow analysis) which is applied to the case study area of the Mäntsälä municipality with results scaled up to the rural areas of Uusimaa County. The materials were based on annual statistics of Finland’s production structure and agricultural production. The Mäntsälä municipality’s nutrient balance of nitrogen and phosphorus, the average yields and self-sufficiency in livestock products were analyzed. Three alternative scenarios were introduced to analyze the possibilities of increasing livestock production, enhancing nutrient recycling and attaining livestock product self-sufficiency. The case area has remarkable potential for livestock production increases. With these increases the cereal dominated region gains the possibility of replacing a majority of mineral fertilizers with the manures. Simultaneously, the municipal production can come close to meeting the municipal consumption. These additions of livestock can be carried out without changes in crop areas, but then the livestock production would depend on imported mineral and protein feeds. Also the increases in protein feed needs can be met by transforming the needed areas from cereal areas. In addition the unutilized grasses provide a potential for enhancing the areal silage production. The case study area can’t meet the areal consumption of livestock produce without using the expanse of the present cereal cultivation areas. The results suggest that Uusimaa and its surrounding rural regions have great potential for increasing livestock production and enhancing the nutrient recirculation, whereas the regional consumption cannot be met with the regional production. To enhance sustainable agroecosystem in Finland changes in production structure, way of production and the consumption patterns of citizens are needed

Biomassojen tuhkakomponenttien käyttäytyminen ja vuorovaikutus leijupetikattiloissa

Ilmastonmuutoksen myötä fossiilisille energianlähteille pyritään löytämään korvaajia. Uusiutuvista energianlähteistä biomassat ovat ainoa hiilipohjainen vaihtoehto. Niitä voidaan polttaa muun muassa leijupetikattiloissa. Biomassojen polttamiseen liittyy kuitenkin useita niiden tuhkista johtuvia ongelmia, joita ovat likaantuminen, kuonaantuminen, sintrautuminen ja korroosio. Ongelmat voivat aiheuttaa voimalaitoksissa hyötysuhteen heikkenemistä, odottamattomia laitosten alasajoja sekä ylimääräisiä seisakkeja. Työssä selvitettiin miten erilaiset biomassat eroavat toisistaan tuhkapitoisuuden sekä tuhkien komponenttien perusteella, millä tavoin erilaiset tuhkakomponentit käyttäytyvät ja vuorovaikuttavat keskenään, minkälaisia ongelmia tuhkat mahdollisesti aiheuttavat leijupedeissä sekä kuinka erilaiset biomassat soveltuvat leijupetipolttoon niiden tuhkapitoisuuden sekä tuhkien koostumuksen perusteella. Tutkimuskysymyksiin vastattiin vertaisarvioidun tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tämän lisäksi biomassojen vertailussa käytettiin kirjallisuudesta löytyviä laskennallisia indeksejä, joita sovellettiin valittuihin biomassoihin. Kuoren, hakkuutähteiden, pienpuun ja maissin olkien tuhkapitoisuudet vaihtelivat 1–6 % välillä. Elementaariselta koostumukseltaan biomassat olivat hyvin samanlaisia lukuun ottamatta maissin olkia, jotka sisälsivät enemmän klooria ja vähemmän hiiltä kuin muut polttoaineet. Eri biomassojen tuhkien pääoksidien pitoisuudet olivat erilaiset. Kuoren tuhka sisälsi huomattavasti enemmän kalkkia kuin muut biomassat. Tämä lisää kattilan likaantumista. Maissin oljet sisälsivät eniten kaliumoksidia, jonka reaktiotuotteet ovat herkkiä kondensoitumaan eri pinnoille. Hakkuutähteet sisälsivät eniten natriumia, jonka yhdisteet käyttäytyvät hyvin samanlaisesti kuin kaliumyhdisteet. Palamisen seurauksena vapautuvat tuhkakomponentit vuorovaikuttavat ja reagoivat keskenään synnyttäen kiinteitä ja kaasumaisia tuhkia, jotka aiheuttavat kuonaantumista, likaantumista, sintrautumista sekä korroosiota kattiloissa. Erityisesti herkästi sulavat alkalimetalleista koostuvat tuhkat aiheuttavat kuonaantumista ja likaantumista sekä pedin agglomeraatio-ongelmia. Kloorikaasu aiheuttaa korroosio-ongelmia kattiloissa. Maissin oljet ovat vaikea polttoaine käyttää, sillä ne sisältävät tyypillisesti enemmän tuhkia kuin muut vertaillut polttoaineet. Laskennallisten indeksien mukaan maissin oljet aiheuttivat myös eniten kuonaantumista, petihiukkasten agglomeraatiota sekä korroosiota verrattuna muihin vertailuihin polttoaineisiin. Ne aiheuttavat myös huomattavan määrän likaantumista, joskin kuoren tuhkan korkea kalkkipitoisuus teki sen, että kuori aiheutti vertailluista polttoaineista eniten likaantumista

Kierrätyslannoitus : Suunnittelu, käytännöt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa

Ravinteiden kierrätys oli maatalouden elinehto aina mineraalilannoitteiden yleistymiseen asti. Kierrätys on edelleen varsin merkittävä osa ruoantuotantoa. Esimerkiksi kotieläinten lanta on edelleen yleisin kierrätysravinteiden lähde. Lannan hyödyntäminen on tilojen erikoistumisen myötä keskittynyt tosin enemmän kotieläintiloille ja kasvintuotantotilojen peltomaahan jäävät pääasiassa vain kasvintähteet. Molemmat tuotantosuunnat kierrättävät orgaanista ainesta ja ravinteita, mutta parannettavaa riittää. Maaperän hiilivarasto uhkaa vähentyä sekävilja- ja erikoiskasvien tuotantoon erikoistuneilla alueilla, ja kotieläintuotannon keskittymissä lantaravinteita voiolla liikaa alueen kasvintuotannon tarpeisiin. Kierrätettävistä biomassoista valmistettavien kierrätyslannoitevalmisteidenyksi tärkeä etu onkin, että ne mahdollistavat ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierron tasaamisenalueellisesti ja tilojen kesken. Suomessa vuosittain muodostuvat, kierrätettävät biomassat sisältävät fosforia jotakuinkin saman verran kuintarvitaan Suomessa fosforilannoitukseen. Lisäksi yli kolmannes tarvitusta lannoitetypestä olisi mahdollista tuottaakierrättämällä (tilanne 2018). Samalla fossiilisten tuotantopanosten hinta vaihtelee, ja ennen pitkää nousee,varantojen huvetessa. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kaikki keinot ovat tarpeellisia ja maatalouden roolihiilensidonnassa voi muodostua keskeiseksi. On aika ottaa suurempia askelia kohti kierrättävämpää ja hiiltä sitovampaamaataloutta, ja yksi keino on kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja käytön lisääminen. Viljelijälle kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö ei ainoastaan korvaa mineraalilannoitteita, vaan se mahdollistaamaan kasvukunnon parantamisen ja elinvoimaisen maaperämikrobiston ylläpidon. Kun tuotteiden jäljitettävyysja kuluttajabrändit yleistyvät, kierrätyslannoitevalmisteiden käyttäjällä on mahdollisuus parantaa tuotteidensamarkkina-asemaa mm. pienen hiilijalanjäljen avulla. Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö myös edesauttaa erikoistumistaesimerkiksi luomu- tai muille erikoismarkkinoille ja vähentää tuotannon kannattavuuden riippuvuuttatuotantopanosten hintavaihteluista. Kannustimia maatalouden ympäristökestävyyteen kehitetään ja myöskuluttajat ovat kiinnostuneita tuotetun ruoan ympäristövaikutuksista. Ennakoimalla tätä kehitystä viljelijöillä onmahdollisuus ottaa muutoksesta hyöty tehokkaasti irti ja tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Tämä opas esittelee kierrätyslannoitevalmisteiden käytön ja suunnittelun perusperiaatteita. Se johdattelee lukijankirjoitushetkellä (toukokuu/2019) vallitsevan lainsäädännön ja valmistevalikoiman äärelle ja lisäksi sen loppuunon kerätty listaus syventävistä oppaista ja opetusvideoista aiheen tiimoilta. Sen tavoitteena on parantaamaatalouden kierrätyskäytäntöjen tunnettavuutta sekä viljelijöiden että lannoitevalmistajien keskuudessa.201

Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi : Mädätysjäännöksen jalostusteknologioiden nykytila, tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Suomessa

Tämä raportti selvittää biokaasutoimijoiden (laitosten operoijat) ja viljelijöiden näkemysten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia mädätysjäännöksen hyödyntämisestä lannoitteena. Molemmilta kysyttiin jäännöksen laadun ja käytön nykytilasta sekä sen jatkojalostamisen tarpeista. Kirjallisuudesta selvitettiin myös eurooppalaisia laitos- sekä pilotmittakaavan ratkaisuja erilaisista jalostusteknologioista. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan suosituksia mädätysjäännöksen jalostamisen ja kierrätyslannoitteiden valmistuksen käyttöönottoon sekä kierrätysravinteiden markkinoiden kehittämiseen. Biokaasutuotanto edistää asianmukaisesti toteutettuna sekä uusiutuvan energian tuotantoa että ravinteiden ja orgaanisen aineen kiertoa erilaisista ravinnerikkaista jäte- ja sivuvirroista. Biokaasulaitoksiin ja niiden tuottamiin kierrätyslannoitteisiin suhtaudutaan Suomessa pääasiassa positiivisesti. Maanviljelijät näkevät kierrätyslannoitteet hyvänä lisänä väkilannoitukselle, potentiaalisena tienä luomuun siirtymiselle ja väkilannoitteita parempana vaihtoehtona maan kasvukunnon parantamiseksi. Suurimmat kynnyskysymykset kierrätyslannoitteiden käytölle ovat hinta, ravinnesuhteet, olomuoto, varastoitavuus ja levitettävyys. Biokaasutoimijat näkevät mädätysjäännöksen väkilannoitteille kilpailukykyisenä tuotteena, jolla on hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Mädätysjäännöksen jatkojalostusta toteutetaan Suomessa toistaiseksi vain vähän, eikä markkinoilla ole montaa viljelijöiden tarpeisiin optimoitua kierrätyslannoitetuotetta. Kuitenkin enemmistö laitoistoimijoista oli kiinnostunut jalostustekniikoista, kuten ammoniakin strippauksesta, struviitin kiteytyksestä, pyrolysoinnista ja kalvosuodatuksesta. Kierrätyslannoitteiden kehitystyö on tarpeen, jotta ne sopisivat paremmin loppukäyttäjien tarpeisiin. Tällä hetkellä suurimpia haasteita mädätysjäännöksestä jalostettujen kierrätyslannoitteiden tuotannon laajemmalle käyttöönotolle ovat kierrätyslannoitemarkkinoiden kehittymättömyys ja kilpailu väkilannoitteiden kanssa, vaaditut investoinnit uusiin teknologioihin, teknologioiden kehitystarpeet sekä näistä kaikista seuraavat kannattavuuden haasteet. Nykyisiä puhdistamolietepohjaisia tuotteita rasittaa viljanostajien asettamat käyttökiellot sekä yleinen epäluottamus niiden maatalouskäytön turvallisuudesta. Myös viljelijöiden haluttomuus investoida kierrätyslannoitteiden levityskalustoon tai varastointiin hidastaa kehitystä. Raportin suosituksissa ehdotetaan mm. kierrätyslannoitteiden väkevöintiä väkilannoitteilla sekä modulaarisia jalostuksen ratkaisuja. Laitosinvestointien suunnitteluun tulisi sisällyttää levityksen ja varastoinnin ratkaisut. Myös valtion tukea ravinteiden kierrätykselle tarvitaan edelleen. Valmistajien ja viljelijöiden välistä yhteistyötä on tarpeen vahvistaa ja lisätä koulutusta myös maatalousneuvojille kierrätyslannoituksen omaksumiseksi viljelysuunnitelmiin. Laitostoimijoiden kierrätyslannoitusosaamista tulisi vahvistaa ja panostaa kuluttajaviestintään luomaan kysyntää kierrätysravinteilla tuotetuille tuotteille.201

Reparations for Slavery? : Justice through Global Redistribution or Methods of Dealing with the Past

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämä tutkielma käsittelee orjuutta esimerkkinä menneisyyden vääryydestä. Tutkimus tarkastelee kuinka kysymys nousi esiin kesällä 2001 YK:n rasisminvastaisessa kokouksessa (WCAR) Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Orjuuden, orjakaupan ja kolonialismin perintö ja niiden vaikutukset melkein pilasivat koko konferenssin, kun Afrikan maat nostivat kysymyksen konferenssin agendalle. Maat vaativat anteeksipyyntöä ja korvauksia orjuudesta. Yhdysvalloille ja Euroopan kolonialistisen taustan omaaville maille asia oli vaikeasti käsiteltävä. WCAR –prosessi ja kokemukset kansallisista totuuskomissioista ja oikeudenkäynneistä ovat osoittaneet, että pelkästään taloudelliset tekijät eivät ole merkittäviä, vaan myös menneisyyden kysymyksillä on merkitystä ihmisille. Koska orjuudella ja menneisyyden kysymyksillä yleensä näyttäisi olevan vaikutuksia nykypäivänäkin, yritän tässä tutkielmassa vastata kysymyksiin, mitä on yritetty tehdä näiden vääryyksien, erityisesti orjuuden, sovittamiseksi ja mitä muita vaihtoehtoja voisi mahdollisesti olla käytettävissä näiden ongelmien ratkaisemissa. Lähestyn orjuutta menneisyydenhallinnan kontekstissa. Erityisesti kolmelta viime vuosikymmeneltä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka valtiot ihmisoikeusloukkausten jälkeen tai siirryttäessä demokraattisempaa hallintoon ovat pyrkineet käsittelemään vaikeaa menneisyyttään. Esittelen lyhyen yhteenvedon käytännön esimerkeistä ja tutkin eri menneisyydenhallinnan metodeja. Kaksi muita useammin käytettyä metodia otetaan tarkempaan käsittelyyn, oikeudenkäynnit ja tribunaalit sekä totuuskomissiot. Tästä näkökulmasta katson voisivatko tähän saakka kansallisessa käytössä olleet metodit ja käytännöt olla sovellettavissa myös kansainvälisellä tasolla. Osa työn tieteellisestä merkityksestä muodostuu kahden tähän asti melko erillisen diskurssin, menneisyydenhallinnan ja globaalin distributiivisen oikeudenmukaisuuden, yhdistämisestä. Teoreettisessa viitekehyksessä esittelen ehkä merkittävimmän teoksen distributiivisen oikeudenmukaisuuden alalta, John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteorian, ilmestynyt vuonna 1971. Distributiivinen oikeudenmukaisuus on nykyisten ja tulevaisuuden voimavarojen allokaatiota, mutta se ei huomioi historiaa ja muistia oikeudenmukaisuuden määrittelyssä. Tässä tämä tutkielma tuo uutta globaalin oikeudenmukaisuuden alalle. Tutkielmassa on käytetty sekä primaari- että sekundaariaineistoa. Rawlsin teoksen lisäksi merkittävimmän osan tutkielmassa käytettävästä aineistosta muodostaa Durbanissa hyväksytyt julistus ja toimintaohjelma. Keskeisiä teoksia menneisyydenhallinnan problematiikkaa selvitettäessä ovat olleet Nigel Biggarin toimittama Burying the Past, Martha Minow’n Between Vengeance and Forgiveness ja Elazar Barkanin erityisesti korvauksia käsittelevä The Guilt of Nations

Physicians’ Opinions of an SMS Professional Medical News Service: Insights from an SMS Survey

This paper is designed to investigate physicians’ opinions regarding an SMS professional medical news service in the Finnish health-care sector. A survey using SMS mobile technology was conducted on March 5, 2003. 259 out of 685 responded within 2 days, and 90% came within 6 hours after the survey was sent out. The response rate was 38%. Findings from this simple SMS survey showed that physicians had positive perceptions of the SMS news service. Nearly 60% of the respondents have used the service. Some of the answers included spontaneous feedback about the service, which revealed valuable comments and suggestions regarding the further improvement of the service. The SMS survey as a new data collection method needs academic attention. Future research is briefly discussed

Pupil Size Variation Related to Oral Report of Affective Pictures

AbstractThe goal of the experiment was to establish pupil size variations while viewing and reporting 48 affective (IAPS) pictur es. The experiment consisted of 44 students. Pictures appeared on the screen for 20 secs in random order. After reporting the SAM (Self-Assessment Manikin), the participants orally reported on the pictures. In the phase of picture viewing, the unpleasant pictures revealed larger pupillary responses than neutral and pleasant pictures (p<.001). The mean pupil size was at its great est also during the reporting of unpleasant pictures (p< .001). Results indicated that the differences in pupil size variations endure from the viewing phase to the reporting phase of pictures

Silmä on ikkuna ihmisen elimistöön

publishedVersio